Hevoselle reilu ratsastaja, osa 7: Tasapainoon

Ratsukko tasapainoon

Ratsuna toimiminen on raskasta ja kuluttavaa työtä. Project Happy Athlete:n Hevoselle reilu ratsastaja-juttusarjassa esitellään tapoja, joilla voi auttaa hevosta säilyttämään terveytensä ratsastuskäytöstä huolimatta. Sarjassa tutustutaan ratsastajan apujen käyttöön, hevosen biomekaniikkaan ja harjoitteisiin joiden avulla voidaan ylläpitää hevosen hyvää suorituskykyä ja terveyttä. 

Tasapaino

Tasapainoisen liikkumisen edellytyksenä on kyky aistia missä kehon sen hetkinen painopiste sijaitsee ja mitkä lihakset työskentelevät aktiivisesti. Hyvässä tasapainossa liikkuvan hevosen mikään kehon osa ei tee hallitsevasti työtä, vaan keho toimii hyvässä yhteistyössä ja no – tasapainossa. Tasapainossa hevosen ja ratsastajan painopiste siirtyy etuosalta hevosen keskivaiheille tai hieman jopa taakse (kokoaminen). Ratsukon tasapaino edellyttää myös ratsastajan istunnan tasapainoa.

Kaikki hevoset eivät osaa luonnostaan aistia omaa painopistettään, vaikka se hassulta kuulostaakin. Ratsastajan paino vaikeuttaa tilannetta entisestään. Myös ihmiset aistivat painon siirtymistä eri tavoin. Hevosen ja ratsukon painopiste on jatkuvasti liikkeessä, mutta sijaitsee yleensä hevosen etuosassa. Painopisteen siirtäminen edestä keskelle tai taakse on mahdotonta ilman tarvittavaa lihasvoimaa. Pelkkä painopisteen siirtäminen taaksepäin ei myöskään tee hyvää liikkumistapaa, vaan lihasvoiman lisäksi hevosen pitää osata asetella kehonosat asentoon, jossa ne tukevat toinen toisiaan.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Hevosen kehossa ei ole vain yhtä osaa, jonka asennon määrittelemällä hevosen saisi kulkemaan terveellisesti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta tietyillä peruspalikoilla voi houkutella hevosta itseään löytämään loput palaset kohdalleen.

Kaiken liikkumisen perustana on kuitenkin rentous. Jännittynyt tai pelokas hevonen ei kykene rentouttamaan niveliään ja käyttämään syviä tukilihaksiaan. Jännittynyt hevonen jännittää myös lihaksiaan, jolloin kevyenkin treenin seurauksena lihaksiin syntyy herkästi maitohappoa. Maitohappo voi tuntua lihaksissa kipuna, joka vähentää hevosen motivaatiota liikkua. Pelokkaalla tai stressaantuneella ihmisellä keho alkaa kierrättää verta vilkkaasti suuriin lihaksiin, joita tarvitaan paetessa, esimerkiksi reisilihaksiin. Hevosen kehossa tapahtuu sama asia: kun hevosen mielentila on jännittynyt tai pelokas, sen keho valmistautuu pakenemaan. Hevonen siirtyy käyttämään isoja lihasryhmiä, joilla pääsee mahdollisimman nopeasti karkuun tarvittaessa. Tällaisesta liikkumisesta hevosen on vaikea nauttia eikä ratsukko voi toimia harmonisesti.

Hitaasti hyvä tulee

Kuten muussakin kouluttamisessa myös liikkumistavan suhteen asiat kannattaa opettaa hevosille pienissä palasissa. Kehon eri osa-alueet tarvitsevat erilaisia harjoitteita, aikaa ja lepoa. Tarvitaan paljon toistoja, onnistumisia ja monipuolista treeniä, jotta hevonen pystyy lopulta pienissä pätkissä ottamaan kaikki kehon osat tehokkaasti käyttöön. Välillä yksi osa kehoa kehittyy muita nopeammin ja jotain muuta pitää treenata enemmän, mutta sitä ihmisurheilijan valmentaminenkin on.

Hevosen on helpompaa aloittaa erilaisen liikkumistavan harjoittelu ilman ratsastajan lisäpainoa. Kun hevonen oppii liikkumaan paremmin ilman ratsastajaa, voidaan aloittaa harjoittelu painon kanssa pikkuhiljaa. Täytyy muistaa, että vaikka hevonen oppi kannattelemaan ja tasapainoilemaan maasta käsin oman painonsa kanssa, ihmisen painolastin kanssa lähdetään jälleen liikkeelle täysin uudesta tilanteesta, mutta maastakäsittelyn ansiosta hevoselle on luotu realistinen pohja lähteä rakentamaan lihaksistoa ja tasapainoa myös lisälastin kanssa.

Hevosen liikkumistapaan vaikuttavia tekijöitä:

  • Perimän ohjaama rakenne ja luonteenpiirteet
  • Opitut tavat liikkua
  • Käytettävät varusteet
  • Kengitys ja vuolu
  • Ratsastajan istunta
  • Ratsastajan antamat avut
  • Ratsastajan paino
  • Hevosen paino
  • Ympäristön ärsykkeet
  • Hevosen mieliala

Viitteitä huonosta liikkumistavasta:

  • Haluttomuus liikkua
  • Lihasjumit
  • Vinous
  • Epäsymmetria
  • Jäykät nivelet
  • Rasitusvammat
  • Kenkien polkeminen irti
  • Jalkojen osuminen toisiinsa
  • Kavioiden osuminen toisiinsa
  • Ontuminen
  • Loukkaantumiset
  • Huono ratsastettavuus

Lähteet:

  • Pauli Grönberg: Hevosen ABC Biomekaniikka
  • Tuire Kaimio: Ratsuhevosen koulutus-luennot
  • Gillian Higgins: Kuinka hevonen toimii
  • sustainabledressage.net

Oikolukijat:

Artikkelikuva: Anni Jauhiainen 2016

Vastaa