Hevoselle reilu ratsastaja, osa 3: Hevosen liikkumistapa

Hevosen liikkumistapa ratsastaja selässään

Ratsuna toimiminen on raskasta ja kuluttavaa työtä. Project Happy Athlete:n Hevoselle reilu ratsastaja-juttusarjassa esitellään tapoja, joilla voi auttaa hevosta säilyttämään terveytensä ratsastuskäytöstä huolimatta. Sarjassa tutustutaan ratsastajan apujen käyttöön, hevosen biomekaniikkaan ja harjoitteisiin joiden avulla voidaan ylläpitää hevosen hyvää suorituskykyä ja terveyttä. 

Nyökky, peräänanto, oikeinpäin, muodossa… Tiedätkö mitä ne tarkoittavat ja minkälainen pitäisi olla hevosen liikkumistapa?

Ratsastajilla on hyvin hajanaisia ajatuksia siitä mitä ”oikeinpäin” tarkoittaa. Jotta hevosen suorituskykyä ja terveyttä voi kehittää ratsastaen, pitää ymmärtää mitä ollaan tavoittelemassa kun halutaan muuttaa hevosen liikkumistapa.

”Oikeinpäin” tarkoittaa hevosen liikkumista asennossa, jossa sen on optimaalisinta ja terveellisintä kannatella ratsastajan painoa selässään ja sen suorituskyky paranee. Ei ole kuitenkaan olemassa vain yhtä asentoa jossa hevonen voisi stabiilisti pysytellä, sillä hevonen on liikkuva ja hengittävä olento. 

Oikean liikkumistavan tavoittelu on pitkä prosessi, johon ei ole oikotietä. Hyvää asentoa ei voi pakottaa, sillä hevosen mieli ja keho toimivat yhteistyössä. Jännittynyt tai pelokas mieli jännittää koko kehon ja jännittynyt keho voi aiheuttaa pelokkaan mielen. 

Terveellisessä liikkumistavassa tavoitellaan hyvää tasapainoa, jossa hevonen voi kannatella sekä itseään että ratsastajaa oman rakenteensa rajoissa mahdollisimman taloudellisesti ja elastisesti. Kun hevonen oppii tunnustelemaan kehoaan ja aistimaan tasapainoaan se voi paremmin hallita raajojensa liikkeitä, jolloin voidaan kehittää hevosen voimantuottoa ilman että se syöksee hevosen jälleen epätasapainoon. Ratsastajan tehtävänä on kehittää omaa silmäänsä ja aistimuksiaan, jotta on kykenevä ohjaamaan ja kouluttamaan hevosta haluttuun suuntaan sekä mukautumaan hevosen liikkeisiin.

Luonnollinen liikkumistapa?

hevosen liikkumistapa
Kuva Anni Jauhiainen

Hevoselle ei ole luonnollista liikkua ratsastaja selässään, eikä ihmiselle ole luonnollista istua hevosen selässä. Kumpikin joutuu tekemään asioita, jotka poikkeavat luonnollisesta. Siksi joudutaan hakemaan molemmille sopivia kompromisseja, jotka edistävät mahdollisimman hyvin kummankin terveyttä. 

Luonnollisuutta on pyrkiä säilyttämään hevosen halu liikkua ja sen puhtaat askellajit. Ratsastaessa joudumme kuitenkin muuttamaan asentoa jossa hevonen liikkuisi ilman ratsastajaa tai jossa hevonen liikkuisi luonnostaan painon tullessa sen päälle. Myös askellajeja pyritään nykyihanteen mukaan muokkaamaan tahdikkaammaksi, ilmavammaksi ja elastisemmaksi. Nämä ominaisuudet voivat edistää hevosen terveyttä, mutta hevosen rakenne luo silti rajat sille mihin kyseinen yksilö pystyy.

Lue myös:

Hevoselle reilu ratsastaja, osa 1

Hevoselle reilu ratsastaja, osa 2: Hevonen ratsuna

Hevoselle reilu ratsastaja, osa 4: Keskivartalon ja etuosan kannattelu

Hevoselle reilu ratsastaja, osa 5: Takaosa toimii moottorina

Hevoselle reilu ratsastaja, osa 6: Nyökky

sustainabledressage.net

Anna Kilpeläinen: Ratsun muoto – miten ratsuhevosen tulee kantaa itseään ja ratsastajaa

Eläintenkoulutus Heta Rautiainen – kiitos avusta kirjoittamisessa!

One thought on “Hevoselle reilu ratsastaja, osa 3: Hevosen liikkumistapa

Vastaa