Koiran ongelmakäytös, Koirat

Koira kiskoo hihnassa – mitä tehdä?

Koira kiskoo hihnassa – miksi?

Koira kiskoo hihnassa monesta syystä. Hihnassa kiskomisen syy kannattaa selvittää koirakohtaisesti, mutta tästä artikkelista voi saada ideoita siihen, mistä kiskominen voi johtua. Artikkeli ei tarjoa varsinaisia koulutusohjeita, sillä ratkaisu riippuu siitä, miksi koira kiskoo.

Tyypillinen syy hihnassa kiskomiselle voi olla se, että koira ei osaa tehdä ulkoillessa muuta kuin kiskoa. Usein kiskomisen taustalta paljastuu, että koiralle ei ole ikinä opetettu mitä sen tulee tehdä kun se tuntee hihnan kiristyvän. Lisäksi hihnassa kiskomista voi aiheuttaa esimerkiksi liian vähäinen omaehtoinen ulkoilu, liian hidas lenkkivauhti tai yleinen kiihtymys ulkoillessa.

koira kiskoo hihnassa
Kuva: Pixabay

Hihnaharjoittelua pennusta alkaen

Hihnassa kiskominen voi käynnistyä jo pentuiässä. Kiinni olemisen konsepti on koiran näkökulmasta täysin luonnoton: yksikään eläin ei synny kiinni pidettäväksi. Tämän vuoksi koiralle on tärkeää opettaa heti pentuna, mitä talutusvälineellä koiraan kohdistuva paine tarkoittaa. Mikäli koiralle ei ole opetettu hihnan merkitystä, koira voi aidosti panikoitua ja kiskoa entistä enemmän pyrkiessään ahdistavasta olosta eroon.

Jo pentuna on tärkeää panostaa turvallisiin ja hyvin istuviin välineisiin. Näin taataan, että varusteet tuottavat koiralle mahdollisimman vähän epämukavuutta. Kiskovalle koiralle ei milloinkaan kannata hankkia lisää epämukavuutta aiheuttavia välineitä, kuten vedonestovaljaita, kuristavaa tai ohutta pantaa. Koiran loukkaantumisen riski on edellä mainituilla välineillä todellinen, eikä välineet yksin korjaa ikinä kiskomisen syytä, vaikka kiskominen vähenisikin.

Hyvällä pentukurssilla harjoitellaan kontaktia ja merkitystä hihnan kiristymiselle ja palkitaan pentua pienistäkin onnistumisista. Koiralle pitää siis opettaa mitä hihnan kiristyminen tarkoittaa, jotta koiralla on mahdollisuus päästä hihnan aiheuttamasta paineesta eroon. Koira voidaan opettaa esimerkiksi kääntymään taluttajaa kohti tai hidastamaan tuntiessaan hihnan kiristyvän. Koiraa tulee pennusta pitäen palkita jokaisella lenkillä kun se toimii halutulla tavalla ja auttaa koiraa aktiivisesti onnistumaan.

Liikkumisen tarpeen patoutuminen

Kun koira kiskoo hihnassa, ongelman takaa voi löytyä liian vähäinen omaehtoinen ulkoilu tai ulkoilun monipuolisuuden puute. Tällöin on kyse siitä, että koiran liikkumisen tarpeet voivat patoutua. Omaehtoinen liikkuminen on koiralle tärkeä käyttäytymistarve: koira tarvitsee siis vapaata liikuntaa voidakseen hyvin. Vapaa liikkuminen voi tapahtua aidatulla alueella, mutta tilan tulee olla riittävän suuri monipuoliseen liikkumiseen.

Mikäli liikkumisen tarve on patoutunut, se aiheuttaa koiralle stressiä, kunnes koira pääsee toteuttamaan tarvettaan. Patoutuneelle käyttäytymistarpeelle on tyypillistä, että koira yrittää toteuttaa tarvetta ylimitoitetusti, kun se näkee siihen pienenkin mahdollisuuden. Kun koira siis pääsee ulos ja lenkille, se voi kiskoa, koska se yrittää päästä liikkumaan sille tarpeellisilla tavoilla.

Liikkumisen tarpeen patoutumista voi hoitaa ja ennaltaehkäistä mahdollistamalla koiralle omaehtoista liikuntaa säännöllisesti. Omaehtoisen liikunnan riittävä määrä on rotukohtaista ja yksilöllistä: aktiiviset koirat voivat tarvita omaehtoista liikuntaa päivittäin, vähemmän aktiiviset koirat esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valtaosalle koirista on optimaalista saada omaehtoista liikuntaa vähintään kerran viikossa.

Omaehtoinen liikunta tarkoittaa sellaista liikettä, joka tuntuu koirasta itsestä hyvältä. Koiran ei aina tarvitse juosta ja riehua päättömästi, vaan omaehtoinen liikunta voi myös olla rauhallista kävelyä, tutkimista ja haistelua koiran yksilöllisessä tahdissa. Tämä on tärkeää paitsi koiran keholle, myös mielelle. Omaehtoista liikuntaa voi harrastaa koiran mielestä mukavien koirakaverien kanssa, mutta säännöllisesti myös niin, että koira saa olla ilman muita koiria.

Lyhytaikaista liikkumisen tarpeen patoutumista ilmenee usein päivittäin koirilla, jotka eivät saa itse säädellä ulkoiluaikatauluaan. Tämä voi näyttäytyä niin, että koira kiskoo hihnassa lenkille päästessään alkumatkan ajan, mutta rauhoittuu loppumatkasta. Tällöin kiskomista voi pyrkiä vähentämään päästämällä koiran aluksi vapaaksi jos se on mahdollista, käyttämällä pitkää liinaa tai yksinkertaisesti hyväksymällä vetämisen, mikäli se ei aiheuta koiralle tai ympäristölle vaaraa.

Liian hidas lenkkivauhti

Yksi syy hihnassa kiskomiseen voi olla ihmisen ja koiran lenkkivauhdin epäsuhta. Monet pienetkin koirat liikkuvat mieluiten reipasta ravia tai laukkaa, mutta ihmisen kävelyvauhti voi olla koiran mukavuusvauhtiin nähden liian hidas. Koiran mukavuusvauhti on usein seuraus koiran rakenteesta ja sen asettamista liikkumisen rajoista. Mikäli koira joutuu liikkumaan jatkuvasti epämukavassa tahdissa, koira voi turhautua ja sille voi aiheutua lihasjumeja. Turhautuminen ja lihasjumit voivat saada koiran vetämään yhä enemmän.

Lenkkivauhdin epäsuhtaan voi kokeilla monia eri ratkaisuja. Ihmisen vauhdin lisääminen voi olla yksi ratkaisu, mutta toisinaan sekään ei riitä. Koiralle kannattaa kokeilla pidempää hihnaa, esimerkiksi liinaa, joka sallii sen liikkuvan ihmistä reippaammin. Liinaa käyttäessä on tärkeää harjoitella sen käsittelyä ensin aukealla paikalla ja opettaa koiralle luotettava luoksetulo, jotta sen saa nopeasti lähelle. Flexin käyttö ei ole toivottavaa, sillä koira joutuu kiskomaan saadakseen pidemmän hihnan ja flexin kädestä lipsahtaminen voi aiheuttaa koiralle turvallisuusriskin ja pelkoa kalisevan ja painavan välineen raahautuessa perässä.

Yleinen kiihtymys ulkoillessa

Koira voi syystä tai toisesta oppia, että ulkoillessa on kannattavaa olla kiihtynyt. Kiihtynyt mielentila saa koiran usein liikkumaan nopeasti ja näin myös kiskomaan hihnassa. Kiihtynyt mielentila voi syntyä esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

  • ulkona on kiinnostavia asioita, joita koira haluaa päästä tutkimaan
  • ulkona on pelottavia asioita, joita koira pyrkii välttelemään
  • ulkona tehdään aina vain nopeatempoisia asioita, jolloin koira on oppinut että ulkoiluun liittyy kiihtymys
  • koiralle ei ole opetettu rauhoittumista tai sitä ei ole harjoiteltu ulkona
  • koiran liikkumisen tarve on patoutunut pitkän aikaa

Koiran kanssa kannattaa harjoitella ulkona rauhoittumista. Aluksi on hyvä hiljentää omaa lenkkivauhtia ja kiinnittää huomiota siihen, mitä koira haluaa ulkona tehdä. Pitääkö se haistelusta? Haluaako se pysähdellä välillä ihmettelemään ja katselemaan? Voiko koira jäädä jopa lepäämään mukavaan auringonpaisteeseen?

Ulkona rauhoittumista voi harjoitella tavallisen lenkkeilyn lomassa. Rauhalliselle metsäaukealle kannattaa pysähtyä istumaan ja heitellä esimerkiksi herkkuja koiran etsittäväksi tai kannustaa koiraa kaivamaan ja haistelemaan. Koiraa voi palkita paikallaan istumisesta tai makaamisesta ja keskittyä itse kuuntelemaan linnun laulua. Toistojen avulla koira oppii säätelemään kiihtymystasoaan ja rauhoittumaan myös ulkona, vaikka siellä riittää paljon puuhattavaa.

Toisinaan koira tarvitsee myös erillisiä koulutusharjoitteita, mikäli ulkona ilmenee toistuvasti tekijöitä, jotka ylläpitävät koiran kiihtymystä. Tällöin kannattaa kääntyä kouluttajan puoleen!

Kipu voi ilmetä kun koira kiskoo hihnassa

Koira voi myös kärsiä kivuista, jotka aiheuttavat sille kiihtymystä ja näin hihnassa kiskomista tai jopa räjähtelyä. Jokus kipu voi näyttäytyä koiralla vain tietyissä tilanteissa, jotka koira kokee hankalaksi. Koira voi esimerkiksi pelätä muita koiria, ahdistua kaupungin ärsykkeistä tai stressata lenkkeilyä, mutta vasta kun kuvaan astuu kipu, koira voi alkaa käyttäytyä haastavasti. Tällöin on usein ärsykkeiden kasautumisesta eli siitä, että kipu on “jäävuoren huippu”, joka saa koiran reagoimaan erikoisella tavalla.

Koiran liikkumistapaa kannattaa seurata hihnassa aktiivisesti ja kääntyä eläinlääkärin puoleen erityisesti, jos jotain seuraavista käytöksistä ilmenee:

  • koira kulkee vinottain
  • koiran häntä on vinossa
  • koiran käyttäytyminen muuttuu aiemmasta
  • koira pompauttaa toista takajalkaa satunnaisesti
  • koira liikkuu passia, eli saman puolen jalat liikkuvat yhtäaikaisesti
  • koira laukkaa tasajaloin
  • koiran pää nyökkää tietyn jalan osuessa maahan

Kivun poissulkeminen eläinlääkärisssä on aina vastuullinen päätös – vaikka vain varmuuden vuoksi.

Tarkista myös nämä!

  • Pidä huolta, että et itse vedä hihnasta. Nyrkkisääntö on, että hihnan tulee olla aina löysä, jos et ole pyytämässä koiralta jotain. Koiran kiskominen ja raahaaminen eivät olet pyytämistä.
  • Älä anna vastuuta koiran lenkityksestä lapselle. Lapsen taluttaessa koiraa aikuisen ihmisen tulee aina kulkea mukana ja kantaa vastuu siitä, että lapsi taluttaa koiraa turvallisesti.
  • Mikäli koira pysähtelee jatkuvasti haistelemaan, haistelu on koiralle tärkeää. Haistelusta nauttivalle koiralle haistelulenkit voivat olla parempi vaihtoehto vauhdikkaalle etenemiselle – varaa siis aikaa koiran tahdissa etenemiseen!
  • Kahden koiran taloudessa kannattaa käyttää aluksi huolellisesti aikaa koirien kouluttamiseen yksi kerrallaan.

Haluatko oppia avaimet mukavaan lenkkeilyyn? Lue lisää koirien koulutuspalveluista Tampereen seudulla! Muualla Suomessa ota yhteys ammattitutkinnon suorittaneeseen eläintenkouluttajaan.