Eläinten hyvinvointi, Hevosen käyttäytyminen

Hevosen liikkumisen tarve

Hevonen on eläin, joka liikkuu luonnossa pitkiä matkoja hitaasti vaeltaen. Hevosen elinalue on luonnossa keskimäärin 40 000 hehtaarin kokoinen. Myös ihmisen oloissa elävän hevosen käyttäytymisen tarpeet pohjautuvat tähän. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan vapaana elävät hevoset vaeltavat keskimäärin 15,9 km vuorokaudessa (Hampson et al., 2010).

Liikkumisen luontaiset tavoitteet ovat ravinnon hankinta, petojen välttely ja sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen ryhmässä pysymisen ja lisääntymisen vuoksi (Reilly et al., 2007). Liikkumisen evoluution myötä keskeistä on energiatehokkuus eli pyrimys kuluttaa mahdollisimman vähän kaloreita kaikessa toiminnassa. Ajan saatossa evoluutio on hionut eri eläinlajien ulkomuodon ja käyttäytymistarpeet mahdollisimman energiatehokkaiksi juuri kyseessä olevalle lajille tyypillisessä ympäristössä.

Hevosen luonnonmukainen ruokavalio koostuu erittäin vähäenergisestä ravinnosta. Sitä pitää syödä suuria määriä, jotta energiaa saa riittävästi. Syömisen ohessa hevonen liikkuu hitaasti askel kerrallaan. Luonnossa elävien hevosten on havaittu käyttävän noin 60-80 % vuorokaudesta syömiseen – siis jopa 18 tuntia!

hevosen liikkumisen tarve

Liikkumisen tarpeen erilaiset muodot

Teoreettisesti voidaan ajatella, että hevosella on suurin tarve on juuri hitaalle kävelemiselle, sillä sitä se tekisi luonnon oloissa eniten. Kesälaitumella tämän voi nähdä selvästi: alkurientojen jälkeen hevoset asettuvat yleensä syömään ja tekevät sitä valtaosan päivästä. Laitumella ja suuressa tarhassa, jossa on runsaasti resursseja, hevosen ei juuri näe seisovan toimettomasti paikallaan. Aikuiselle (yli 6-vuotias) hevoselle on normaalia nukkua noin 4 tuntia vuorokaudessa pienissä pätkissä seisoen ja maassa maaten. Varsat ja vanhukset tarvitsevat unta enemmän.

Pienessä tarhassa yksin olevan hevosen voi nähdä seisovan paikallaan pitkiä aikoja. Hevonen on luonnostaan paikallaan vain nukkuessa tai tarkkaillessa ympäristöä aktiivisesti. Suuri määrä toimetonta aikaa heikentää hevosen hyvinvointia.

Hitaan kävelyn lisäksi hevoset havittelevat muita resursseja (esimerkiksi vettä tai suojapaikkaa) aktiivisemmin liikkuen. Pelottava ärsyke voi saada koko lauman pyrähtämään kovaan laukkaan välttyäkseen mahdollisilta pedoilta, mutta tätä ei välttämättä tapahdu usein. Aikuisen hevosen kovatempoista liikkumista aiheuttaa usein kiihtynyt tunne, eikä sille liikkumisen tavalle ole välttämättä suurta tarvetta pakenemisen lisäksi.

Varsat, nuoret hevoset ja orit käyttävät aikaa leikkimiseen ja liikkuvat tällöin pidempiä aikoja kovassa tempossa. Tällöin energiansaannin tulee olla turvattua ja ympäristön turvallinen.

Hevosen liikkumisen tarve ja patoutuminen

Patoutuminen (rebound effect) tarkoittaa tilannetta, jossa eläin ei pääse toteuttamaan jotakin käyttäytymistarvetta riittävästi tai lainkaan. Liikkumisen tarve patoutuu jos hevonen ei pääse toteuttamaan yhtä tai useampaa liikkumisen tapaa riittävästi. Patoutuminen aiheuttaa turhautumista ja stressiä, joka voi ilmetä monin eri tavoin:

  • pelokkuus, säikkyminen
  • halu liikkua vauhdikkaasti heti kun se on mahdollista
  • kiihdyttely, pukittelu ja muu hyppiminen pienessäkin tilassa tai ihmisen seurassa.

Patoutumista voidaan mitata esimerkiksi päästämällä hevonen vapaaksi laajalle alueelle (esim. kentälle) ja seuraamalla mitä hevonen tekee. Mikäli hevonen alkaa omaehtoisesti juosta, sillä on todennäköisesti patoutunutta liikkumisen tarvetta. Jotkut hevoset eivät juokse yksin, mutta voivat aloittaa juoksemisen pienestäkin ärsykkeestä (esim. ihmisen juokseminen) ja jatkaa juoksemista pitkään. Juoksemisen kesto, voimakkuus ja kiihtymisestä palautuminen voivat kieliä patoutumisen määrästä.

hevosen liikkumisen tarve

Jotta liikkumisen tarve ei patoudu, hevosen tulee päästä toteuttamaan eri liikkumisen muotoja monipuolisesti, riittävästi ja säännöllisesti. Paras mahdollistaja on riittävän suuri tarha, joka sallii hevoselle monia liikkumisen mahdollisuuksia (Freire et al., 2009). Tarhaamisen on todettu vähentävän liikkumisen patoutumista paremmin kuin kävelytyskoneen, juoksumaton tai ratsastuksen. Myös laumassa oleminen ja hyvin suunniteltu resurssien sijoittelu lisäävät hevosen omaehtoista liikkumista ja näin hevosen hyvinvointia.

Hampson et al., 2010 tekemässä tutkimuksessa mitattiin hevosen liikkumisen määrää eri kokoisissa ja mallisissa tarhoissa. Liikkumisen määrä kasvoi voimakkaasti siihen saakka, kun tila suurennettiin 4 hehtaarin, jolloin hevoset liikkuivat 6,1 km vuorokaudessa. Tätä suuremmilla tiloilla ei ollut enää niin suurta vaikutusta liikkumisen määrään. 16 hehtaarin alueella hevoset liikkuivat 7,2 km vuorokaudessa. Tarhassa joka oli 6 metriä x 6 metriä hevoset liikkuivat keskimäärin vain 1,1 km vuorokaudessa. Tutkimuksessa havaittu liikkumisen lisääntyminen voi kertoa siitä, että alueen suuruudella on todellinen merkitys hevosen liikkumisen määrälle. Myös Schmitz et al., 2020 tekemässä tutkimuksessa havaittiin hevosten liikkumisen määrän kasvavan tarhakoon kasvaessa.

Hitaasti hyvä tulee

Hevosen luonnonmukaista liikkumista tarkastelemalla voi päätellä, että hitaan kävelyn mahdollistaminen tekee hevoselle kokonaisvaltaisesti hyvää. Hitaan liikkumisen tarvetta ei voi tyhjentää pikakelauksella – kovatempoinen liikutus tyhjentää todennäköisesti erilaisen liikkumisen kiintiötä. Toisaalta hidas liikkuminen ei välttämättä korvaa hevosen tarvetta päästä liikkumaan kovassa temmossa.

Hevosen keho ja mieli eivät aina kaipaa samanlaista liikuntaa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuoksi molemmat on kuitenkin syytä ottaa huomioon. Kilpahevonen voi ylläpitää kehoaan, rakentaa pohjakuntoa ja palautua rasituksesta tarhassa. Hyvin suunniteltu suuri tarha, jossa on resurssit etäällä toisistaan ja hevoskavereita, voi tarjota seura- ja harrastehevoselle kaiken liikkumisen mitä se tarvitsee.

Yksilölliset erot voivat olla suuria, mutta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisi merkittävää, että hevoselle annetaan mahdollisuus liikkua omaehtoisesti mahdollisimman monin eri tavoin. Tällöin ihmisen tarjoama liikunta voi toimia ylimääräisenä aktiviteettina ja tämä voi vähentää myös omistajan stressiä päivittäisen liikuttamisen suhteen.

Lähteet:

Haluatko oppia tunnistamaan ja vaikuttamaan hevosen liikkumistapoihin? Tutustu suosittuun Ratsun biomekaniikan perusteet -verkkokurssiin!