Querida

23.7.2018

67d0a1d0-b13a-43d9-9e7b-03fbd2df266e

On hyvästien aika. Menen Queridan tarhan luo, viimeisen kerran. Huudan sitä nimeltä kaukaa, tapa on tullut Queridalle kahdessa viikossa tutuksi ja se hörisee innoissaan ääneni kuullessaan. Mukana on toinen vapaaehtoinen kameran kanssa, jotta viimeiset hetket saadaan ikuistettua. Olen surkea hyvästeissä. Querida tekee hyvästelyn helpoksi. Yritämme harjoitella hyvin sujunutta riimun pukemista viimeisen kerran, mutta se ei halua. Odotin saavani riimun suoraan päähän, jotta saadaan kivoja kuvia. Odotuksia. Querida tunnistaa sen ja haluaa jättäytyä kauemmas kuin yleensä. Annan sen jäädä, lähden pois. Todennäköisesti emme tapaa enää koskaan.

Kaksi viikkoa aiemmin

Näen Queridan ensi kertaa, pienessä pienessä tarhassa, uteliaisuuteni herää. Se ei näytä niin laihalta kuin suuri osa rescuehevosista, päinvastoin – se on hyvin pyöristynyt. Sen ilme näyttää uteliaalta. Toinen silmä on leikattu kaksi viikkoa aiemmin, se on edelleen turvoksissa. Jaloissa on ihottumaa. Kaula on vaurioitunut. Saan luvan kouluttaa sitä, pohjatietona että se on aggressiivinen. Teen taustatyöni ja löydän Facebookista kuvia sen tullessa tilalle. Huh! On valtava ihme että se on elossa.

img_0807
Querida pelastustilanteessa. Kuva Their Voice Portugal

dsc_0441

Tarkkailen Queridaa ruokinta-aikana tarhan ulkopuolelta. Vaikuttaa ruoka-aggressiiviselta. Namien käyttö koulutuksessa ei ole ehkä paras ajatus, mutta hevosen kanssa, jota ei voi käsitellä, ei ole ehkä menetettävää.

Tammalla pidetään riimua jatkuvasti päässä, koska sitä ei saada enää takaisin jos se otetaan pois. Haen toisen riimun ja alan palkata riimun koskemisesta. Querida innostuu suunnattomasti. Sen ilme muuttuu niin innokkaaksi, että en unohda sitä ikinä.

Harjoittelen tarhan ulkopuolelta, koska minua varoitettiin että se voi hyökätä kohti. En pelkää hevosia usein, kunnioitan kyllä suuresti, mutta nyt jännittää.

Pian se jo laittaa nenää läpi turpaosasta. Samaan aikaan opetan sille merkit joilla se voi liikuttaa minua. Kun se tulee kohti, minä lähestyn sitä. Kun se lähtee pois, minä menen pois. Toimii hyvin. Huomaan että se kääntää jatkuvasti silmätöntä puolta minua kohti – epäilen vahvasti että terveessä silmässä on häikkää. Annan sille äänimerkkejä sen mukaan missä liikun ja mitä tapahtuu.

Uskaltaudun harjoittelemaan riimun kanssa portin raosta. Jännittää. Sujuu hyvin! Tilan omistaja kysyy saako hän katsoa. Saa toki. Hän katsoo hiljaa ja kun pidän taukoa, hän kertoo itkevänsä. Hevonen ei ole päästänyt ketään lähelleen. Saan jatkaa harjoittelua!

img_0657

Riimun niskaosa tuntuu haastavalta, joten harjoittelemme välillä muutakin. Keksin käyttää lasten haravan varteen kiinnitettyä kiillotuskinnasta apuna kosketuksen sietämisen opettamiseen. Querida innostuu harjoittelusta kovasti ja pian saan jo koskea sen koko etuosaa kintaan kanssa. Eräänä iltana kokeilen levittää kintaan avuilla ihottumaisiin jalkoihin rasvaa. Onnistuu! Querida seisoo rennosti paikallaan ja jalkojen kunto alkaa parantua.

snapseed-4

Pääsen siivoamaan Queridan tarhaa. Pelottaa vietävästi. Toinen henkilö varmistaa portilla että pääsen hätätilanteessa nopeasti ulos. Kaikki sujuu hyvin!

Querida pääsee isompaan tarhaan. Jatkamme harjoittelua ja saan jo koskea sen etuosaan kädellä. Voitan pelkoni ja siirryn tarhan sisäpuolelle harjoittelemaan. Pian saan rasvata sen etujalkoja käsin. Kohta jo takajalkojakin. Tällöin avuksi tulee toinen käsipari palkitsemaan. Ei ongelmia. Pääsen katsomaan sitä läheltä, koskemaankin. Koko kroppa on täynnä arpia, päästä häntään. Saan koskea sen kaulaan, joka on täysin epämuodostunut. Se on paljon paremman näköinen kuin sen tullessa tilalle, mutta tuskin on koskaan täysin normaali. Ilmeisesti sille on käytetty äärettömän epäsopivia länkiä tai kukaties mitä. Saan rapsutella sen kaulaa.

img_1518

Muutkin alkavat siivota Queridan tarhaa.

Querida tervehtii minua hirnumalla iloisimmalla äänellä mitä olen hevoselta kuullut. Olin poissa vartin tai puoli päivää, huutaessani sitä nimeltä se hirnahtaa iloisesti. Ihana tunne!

img_3714

Jalat kaipaisivat pesua, joten siedätämme sen vesiletkuun. Saan jälleen toiset apukädet ja sujuu vallan mainiosti. Jalat paranevat hyvää vauhtia. Ötökkämyrkky? Onnistuu.

Jatkan riimun kanssa harjoittelua. Pian saan jo riisua ja pukea riimun. Suurin ongelma tässä, kuten usein muutenkin, on sokeuden huomioiminen. Jos se heilauttaa päätään ja osuu johonkin omituiseen, vaikka käteeni yllättäen, se säikähtää, enkä tiedä mikä sen reaktio on. Yhtään säikähdystä ei ole tullut ja alan yhä enemmän tajuta, että hevonen ei ole vaarallinen. Jos se kokee saavansa liian suurta painetta, se varoittaa ennen hyökkäystä. Jos se ahdistuu, se saa lähteä pois ja tietää että minä en lähde perään.

img_1296

Saamme otettua kuvia ilman riimua. Mahtavaa! Kun riimu pitäisi saada takaisin, Querida alkaa väsyä. Meinaa iskeä paniikki, omistajan määräyksestä riimu pitää olla päässä. Hengähdän, rauhoitun, ja lisään pari välivaihetta. Riimu on päässä. Hevonen ei säikähtänyt.

snapseed-5

Vapaaehtoisaikani alkaa käydä vähiin. Kokeilen harjata Queridaa. Kaula sujuu hyvin, mutta eräänä päivänä osuessani etujalkojen väliin se vingahtaa ja hyppää taaksepäin. Onneksi olen aidan toisella puolen, mutta järkytyn suuresti. Mitä tein väärin? Olenhan koskenut samaan paikkaan ennenkin? Paineistinko liikaa? Menikö luottamus tässä?

Otan aikalisän. Tulen myöhemmin tekemään mukavia juttuja, mutta pelkään taas. Querida on vähän varuillaan. Sitä yritettiin parittaa tarhakaverin kanssa eilen, ja se on saattanut saada potkun. Kaveri tuotiin tarhaan niin että Querida ei nähnyt sitä ennen kuin toinen hevonen koski sen kankkua. Sille saattoi jäädä ahdistava olo siitä että joku pääsi yllättämään täysin.

Pelottaa, en uskalla hoitaa jalkoja. Niissä ei ole ollut mitään ongelmaa kertaakaan. Otan vanhan tutun haravanvarren avuksi. Kosken mahan alle – uusi kiljahdus. Mikä meni pieleen?

Viimeinen päivä. Menen hoitamaan jalat. Ei ongelmaa. Tänään otan vahingossa väärän ötökkämyrkyn ja se pitää vääränlaista suhinaa. Querida väistää ja tämän jälkeen oikean pullon tavarakaan ei kelpaa. En halua tehdä enempää, jää vaan paha mieli viimeiseltä päivältä. Katselen tammaa. Sillä on upea sydän ja iloinen sielu. Epäonnistuneesta riimuepisodista huolimatta lähden hyvin mielin. Kotona en mieti Queridaa paljoa, mutta välillä katselen kuvia. Kova ikävä. En usko että yksikään hevonen on paha. Tämä hevonen on äärimmäisen hyvä. Se uskaltaa luottaa ihmiseen kaiken sen jälkeen, mitä sille on tehty. Ihminen ei pystyisi tuohon… Voi hyvin Querida ❤️

88503586-68e6-4e43-981b-7d8807dd7369