Miten eläin oppii?

snapseed

Kun opetamme eläimelle jotain uutta, pyrimme muuttamaan sen nykyistä käytöstä toisenlaiseksi. Eläimen kannalta on hyvä pitää mielessä, että eläin tekee aina sen mikä on sille itsensä kannalta kannattavaa. Eläin voi oppia klassisesti ehdollistumalla (tahdosta riippumaton oppiminen ärsykkeiden vaikutuksesta, esimerkiksi pelkojen pois opettaminen) sekä operantisti ehdollistumalla (oppiminen tapahtuu yksilön toiminnan seurauksista, vahvisteen ja rankaisun kautta. Esimerkiksi temppujen ja eri käytösten opettaminen). Eläinten kanssa toimiessa on hyvä muistaa, että eläin oppii koko ajan – myös silloin kun ihminen ei sitä tietoisesti kouluttaisi.

Oppimisen lainalaisuudet ovat kaikilla eläimillä samat, mutta kouluttaessa on otettava huomioon eläimen lajityypillinen käyttäytyminen ja tarpeet, jotta se voisi oppia tehokkaasti. Jotta eläimen kouluttaminen voisi olla täsmällistä, on hyvä tavallisenkin koiran omistajan tai hevosen ratsastajan perehtyä koulutuksen lainalaisuuksiin – jo pienillä muutoksilla voi saada isoja muutoksia aikaan!

snapseed-1

Operanttiin ehdollistumiseen sisältyy neljä tunnekorrelaatiota, joita on avattu alla. Tässä yhteydessä positiivinen tarkoittaa jonkin asian lisäämistä eläimen lähiympäristöön, ja negatiivinen jonkin asian poistamista.

Positiivinen vahviste R+

  • Eläin saa toimintansa seurauksena jotain mitä se haluaa: esimerkiksi ruokaa, rapsutuksia, kehuja.
  • Lisää toimintaa
  • Eläin määrittelee mikä on sille palkinto (jos hevoselle ei tänään maistu porkkanat, se ei niiden syöttämisestä huolimatta koe tulevansa palkituksi eikä koulutus etene)
  • Lisää eläimen hyvää oloa ja tuo itsevarmuutta

Negatiivinen vahviste R-

  • Eläimen ympäristöstä poistuu jotain ikävää: esimerkiksi paine, pelottava asia
  • Lisää toimintaa
  • Käytetään usein hevosten kanssa. Täsmällisesti käytettynä tehokas koulutustapa.
  • Käytetään usein yhdistettynä positiivinen vahviste R+ kanssa, jolloin negatiivisesta vahvisteesta R- voidaan tehdä vihje.

Positiivinen rankaisu P+

  • Eläimen ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää tai kipua aiheuttavaa.
  • Vähentää toimintaa
  • Harvoin toimiva koulutusmenetelmä, on vaikea ajoittaa ja aiheuttaa eläimelle stressiä ja pelkoa.
  • Ei opeta eläimelle oikeaa tapaa toimia
  • Väkivalta ei ole kouluttamista
  • Eläin tavoittelee vain hyötyä, joten kannattaa korostaa vahvisteiden käyttöä

Negatiivinen rankaisu P-

  • Eläimen ympäristöstä viedään pois jotain mitä se haluaa
  • Vähentää toimintaa
  • Aina kun käytetään positiivista vahvistetta R+, on mukana myös negatiivinen rankaisu P-, eli mahdollisuus palkkion pois viemisestä
  • Eläin voi kokea tulleensa rangaistuksi ilman että niin on ollut tarkoitus, jos kouluttaja ei tiedä negatiivisen rankaisun P- olemassa olosta: esimerkiksi selän kääntäminen eläimelle koulutustilanteessa jossa on palkinto mukana, voi olla eläimelle negatiivinen rankaisu P-.

Kun loppuu taidot, alkaa väkivalta

Klassisen ja operantin ehdollistumisen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään eläintä erilaisissa tilanteissa. Positiivinen rankaisu on keino, jota tulisi pyrkiä välttämään kaikessa eläimen kanssa toimimisessa viimeiseen saakka. Monesti positiivinen rankaisu astuu kuvaan, kun loppuu ymmärrys eläimen sen hetkistä käytöstä kohtaan.

Eläintä kouluttaessa mukaan uuteen asiaan opitaan koulutushetkellä päällä oleva tunnetila (tunne-ehdollistuminen). Kun opetat rentoa eläintä, se on jatkossakin samaa asiaa tehdessä rento. Jos taas eläin on koulutustilanteessa jännittynyt, se on jatkossakin. Tämä kannattaa ottaa huomioon positiivista rankaisua käyttäessä: kun käytät positiivista rankaisua, lisäät pelko ja stressiä. Saat pelkoa ja stressiä myös jatkossa.

Positiivisilta rankaisuilta ei eläin voi täysin välttyä, mutta niitä kannattaa pyrkiä välttelemään koulutustilanteissa.

Sitä saat mitä vahvistat

Positiivinen vahviste on tehokas työväline, joka tekee eläimestä motivoituneen ja aktiivisen. Eläimelle mieluisan positiivisen vahvisteen tunnistaa käytöksen muuttumisesta haluttuun suuntaan: jos eläin alkaa lisätä haluttua käytöstä, se on saanut positiivisen vahvisteen. Eläin voi määritellä palkkion erilaisiksi eri päivinä: jonain päivinä rapsutus voi riittää, jonain päivinä se voi olla rankaisu. Ruoka on hyvä keino motivoida eläintä, kun löytää kullekin eläimelle mieluisan ruoka-aineen. Kun käyttää ruokaa koulutuksessa, on tärkeää muistaa opettaa eläimelle luopuminen. Palkkion laatu vaikuttaa oppimisen laatuun: parempi palkkio voi nopeuttaa oppimista.

Positiivisen vahvisteen kanssa kannattaa käyttää ehdollista vahvistetta eli äänimerkkiä, joka ajoittaa palkkion. Kun eläin tekee jotain haluttua tai halutun suuntaista, annetaan äänimerkki, jota seuraa eläimen sillä hetkellä tavoittelema palkkio. Ehdollista vahvistetta seuraa ehdoton vahviste eli itse palkkio. Ehdollista vahvistetta käytetään, koska sillä kerrotaan juuri se tarkka hetki, jolloin eläin tekee jotain haluttua. Ääni voi olla mikä vaan esimerkiksi suulla tehty ääni (naksahdus, vihellys, lyhyt sana: ”jes”, ”jep”, ”jaa”…). Yksi tapa on käyttää naksutinta.

img_0835

Kaikki eläimelle opetettavat asiat tulee pilkkoa pieniin, ymmärrettäviin palasiin (kriteeri). Kriteeri on pidettävä riittävän matalalla, että eläin osaa siltä vaaditusta asiasta sillä hetkellä suoriutua. Kriteeri voi vaihdella päivän mukaan (vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi ympäristön ärsykkeet/häiriöt, vireystila, palkkion laatu, varusteiden istuvuus ja sen hetkinen terveyden tila), joten eläin ei pysty suorittamaan joka päivä samoja asioita. Jos kriteeri on liian korkea, oppimista ei tapahdu ja eläin saattaa turhautua. Jotta koulutus etenee, on kriteeriä nostettava eläimen opittua edeltävän askeleen eli vaikeutettava tehtävää asteittain.

Keep it simple and stupid

img_5445Tietoisesti tehtävän koulutuksen tulee olla suunniteltua ja järjestelmällistä, jotta se välittyy eläimelle helposti suoritettavana. Kouluttaminen on improvisointia – jos oppimista ei ala tapahtua, jonkin on muututtava. Eläimen kannalta tärkeää on pitää asiat yksinkertaisena. Jos eläin ei opi, vika ei ole eläimessä vaan opettajassa.

Tätä tekstiä voisi jatkaa ikuisuuksiin, joten jätämme tässä vielä paljon asioita pois. Näillä pääsee kuitenkin alkuun, tulemme jatkamaan aiheesta vielä pikkutarkemmin myöhemmissä teksteissä.

Tarkistuslista, jos koulutus ei etene:

  • Kriteeri
  • Vahvistetiheys: miten usein eläintä palkataan
  • Ajoitus: palkkio tulee oikeaan aikaan
  • Ympäristötekijät: häiriöt ja ärsykkeet
  • Palkkion laatu ja suunta
  • Eläimen terveyden tila
  • Kouluttajan mielentila
  • Eläimen vireystaso

Kirjoittajat Nina Laiho ja Veera Lempää

kuvat Nurmelan Alpakoista ja vuohesta ottanut Anni Jauhiainen, koirista Annika Mäki